top of page
Writer's pictureRouva Keto

WannaBePaastoilija.

Kirjoitan nyt tätä WannaBePaastoilijan näkökulmasta. Minulla on elämässäni jotain tavoitteita ja haaveita; paastota ja joogata. Olen siis myös WannaBeJoogaaja. WannaBe = jotain, mitä haluan olla. Ihailen joogaavia naisia, oi että ovat!! Paastoamisessa nyt ei sinänsä ole mitään erityistä ihailtavaa, koska rakastan niin paljon syömistä, mutta sen terveyshyödyt kyllä kiinnostavat ja kyllähän se varmasti tuo myös ulkoisia hyvinvoinnin merkkejä mukanaan.


Omia ajatuksiani paastosta


Toisinaan on päiviä -kuten eilen - että söin lounaan klo 12 ja seuraavan kerran pääsin syömään vasta klo 20. No, tuotahan ei varsinaisesti voi paastona pitää, vaan suunnittelemattomana ylipitkäksi venähtäneenä ruokailuvälinä, jonka aikana join vain vettä ja kupillisen kahvia. Olen myös pätkäpaastonnut, mutta itselleni väärään aikaan, enkä tajunnut, että voin siirtää ruokailuikkunaa minulle sopivampaan kohtaan. Minulle ei nimittäin sopinut se, että olen yön jälkeen puoleen päivään syömättä ja syön 12-20 välisenä aikana. Sitkeästi tätä kuitenkin toteutin, vaikka se aiheutti päänsäryn, joka ei loppunut enää koko päivän aikana, huolimatta siitä, että söin kunnolla. En kuunnellut siis lainkaan kehoani vaan tein vain, niinkuin oli ohjeistettu. Lopetin tietoisen pätkäpaastoilun siihen. Nyt olen siis viisaampi! Tällä hetkellä syön 12 tunnin aikana kolme ateriaa, mutta tästä olisi siis mahdollista tiivistää, jos haluan niin. Ja nyt tuntuu, että haluan kokeilla taas tietoista paastoilua.




Jotenkin ainakin itselläni on istunut sitkeästi se oppi päässä koko elämäni, että on hyvä syödä 5-6 kertaa päivässä. Ja jos ollaan rehellisiä, riittääkö tuo luku useimmilla meistä? Syömmekö oikeasti 5 kertaa päivässä, vai kenties oikeasti lähemmäs 10 tai 15 kertaa? Tarkkaillaanpa itseämme. Syömiseen riittää se, että laitat suuhusi jotain, pientäkin. Jotain, mikä nostaa verensokeriasi ja näin ollen jälleen insuliinitasoja. Olen aina pelännyt näläntunnetta, koska se on ollut yleensä lähes näännyttävä esimerkiksi ennen lounasta. Enkä usko että olen ollut ainoa, joka "meinaa KUOLLA nälkään ennen lounastuntia" ja joka "meinaa KUOLLA väsymykseen lounastunnin jälkeen." Ketoruokavaliossa on se ero hiilihydraattipitoiseen ravintoon verrattuna, että nälän sieto on aivan eri luokkaa. Elimistö käyttää rasvaa ja ketoaineita polttoaineekseen, eikä insuliinia erity siinä määrin kuin hiilihydraatteja syödessä. Rasvaa kehossamme on yllin kyllin käytössä (hoikallakin ihmisellä) ja verensokeri pysyy tasaisena, kun emme ole hiilarikarusellissa. Insuliinitason heittely saa meidät kuvittelemaan ja tuntemaan, että näännymme nälkään.


Paasto on ollut minulle aiemmin lähinnä jotain "hihhuleiden hömpötystä". Ihan vain siksi, että ajatuskin siitä, että täytyisi olla syömättä, on tuntunut vastenmielisestä (se tuntuu vieläkin) ja siksi, että paastolla on ollut jopa aika kyseenalainen maine (ainakin minun mielessäni) ihmisen näännyttäjänä. Kai nyt ihminen nääntyy nälkään, jos ei syö?!? Mutta näinhän se menee. Kun asioista saa oikeanlaista tietoa ja niihin perehtyy, näkökulma voikin muuttua täysin! Tähän ikään mennessä olen oppinut jo sen, etten tyrmää mitään asioita, jos en ensin ota niistä riittävästi selvää monelta kannalta ja kokeile itse! Esimerkiksi carnivoredieetti eli lihansyönti herättää minussa aika negatiivisia tunteita, mutta toisaalta on mielenkiintoista seurata, miten pelkkää lihaa ja eläinkunnan tuotteita syövät ihmiset näyttävät voivan hyvin, ainakin jonkin aikaa. Onhan ruokavalio kuitenkin hyvin ääripäästä, ja aivan ääripäät eivät kenties koskaan ole paras valinta. Jollekin sopii kuitenkin!


Autofagia


Mutta mikä paastossa sitten on oikeasti hyvää? Oletko kuullut sanan autofagia? Autofagia tarkoittaa prosessia, jossa elimistö tuhoaa itse omaa roskaansa; huonoja soluja, syöpäsoluja, huonoa DNA: ta ja kaikenlaista turhaa jätettä. Samalla autofagia stimuloi uusia kantasoluja muodostumaan ja korvaamaan tuhottua roskaa. Autofagian löytäminen ja tutkiminen mainittiin jossain yhteydessä olevan suurin keksintö sitten antibioottien. No varmasti, ja enemmänkin, jos kyseessä on kehon luonnollinen mekanismi uudistaa itseään! Ties mitä uutta se tuokaan vielä esimerkiksi syövän hoitamiseen, jopa ehkä syövän synnyn ehkäisyyn? Autofagia käynnistyy paastolla. Lähteistä riippuen, 12-16 tunnin paasto jo riittää käynnistämään autofagian, mutta usean päivän vesipaasto moninkertaistaa elimistön uudistumisen. Ja paastoahan voi toteuttaa hyvin monilla tavoilla! Sinun ei (eikä onneksi varsinkaan minun!!) tarvitse olla monta päivää vesipaastolla saavuttaaksesi jo joitain terveyshyötyjä. Ruokailukertojen harventaminen niin, että välipalat jäävät pois, on jo yksi askel kohti paastoa. Tässä ketogeeninen ruokavalio toimii mainiosti, luonnostaan! Idea ei ole syödä vähemmän, mutta HARVEMMIN. Tämä rauhoittaa ja tasapainottaa elimistön toimintoja, alentaa matalaa tulehdusta kehossa ja hiljentää kaikkia prosesseja kehossa. Ei meidän ruoansulatuselimistöämme ole tarkoitettu olemaan jatkuvassa toiminnassa ja "käymistilassa", vaan keho tarvitsee myös rauhaa. Ketoruokavalion yhdistäminen vaikkapa muutamaan yksittäiseen paastoilupäivään kuukaudessa on ihan loistava yhdistelmä!


Pätkäpaasto, pätkis


Pätkäpaaston idea on, että ruokaillaan tietyn aikaikkunan sisällä ja muu aika ollaan syömättä (juodaan vain kalorittomia nesteitä. Vettä, teetä, kahvia, kivennäisvettä...) Esimerkiksi pätkäpaasto 16:8. Ollaan syömättä 16 tuntia ja syödään 8 tunnin ikkunan aikana. Jokainen voi määrittää ikkunan itse, kuten parhaaksi näkee. Kokeilemalla selviää! Aluksi aikaikkuna voi olla vaikkapa 10 tuntia; alkaa klo 8 aamulla ja päättyä klo 18 illalla. Tai ikkuna voi olla kahdeksan tunnin mittainen, kuuden tunnin mittainen, jopa neljän tunnin mittainen. Ikkunan voi asettaa mihin aikaan päivää hyvänsä, juuri sinne missä se tuntuu parhaalta. Toiset tykkäävät syödä aamusta, toiset illasta. Epäonnekseni minä olen ihminen, joka tykkää syödä ihan aina, kellonajasta riippumatta. Kokeiluni perusteella ruokaikkuna pitäisi asettua ehkä johonkin klo 8-18 välille. Ruokaikkunan aikana syödään kaksi kunnollista, monipuolista ateriaa, vatsa ihan täyteen, kylläiseksi asti. Ruokailuun käytetään rauhassa aikaa (jos mahdollista, jopa 1,5 h). Aina aikaa ei ole mahdollista käyttää ja silloin sitä ei käytetä! Ketoruokavaliolla pätkäpaasto toteutuu monesti kuin itsestään, koska kylläisyys on usein läsnä ketoosissa, eikä välipaloille ole tarvetta. Kun keho saa pari kertaa päivässä kunnon annoksen polttoainetta, se ei luule nääntyvänsä, vaan polttaa tehokkaasti rasvaa. Lisäksi autofagia käynnistyy ja solut uudistuvat paastopätkän aikana.


Pidempi paasto


Luin jutun viiden päivän vesipaastosta, jonka aikana juodaan ainostaan vettä ja lämmintä vettä ja suolavettä ja syödään merisuolaa, mahdollisesti magnesiumia, jos tulee lihaskramppeja. Ei mitään muita kommervenkkejä, vain vettä ja suolaa. Paastoon laskeudutaan syömällä kevyemmin yhtenä päivänä, sitten paastoillaan viisi päivää vedellä ja paastolta poistutaan taas 7. päivänä kevyesti syöden. Kuulostaa varsin mukavalle suunnitelmalle. Not. Autofagia voimistuu ja keho tervehtyy näiden päivien aikana.


Kalorien niukentaminen ja 5:2


Jos vesipaasto tuntuu liian x-tremeltä, myös kaloreiden vähentäminen muutaman päivän ajaksi ja syöminen ruokaikkunan sisällä tuovat terveyshyötyjä. Esimerkiksi 500-1000 kaloria viiden päivän ajan (5:2 paasto).


Tässä jotain ajatuksia paastosta. Ensi maanantaina lähtee yhteispaasto Hyvään Oloon- ryhmässä käyntiin, joten jos haluat mukaan, ehdit vielä hyvin!


Paastoamisiin!



949 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Yorumlar


bottom of page